Mikä sinusta tulee isona?

Mitä urasuunnitteluun tulee, niin minä olen joko malliesimerkki tai kauhukuva, riippuu keneltä kysytään.

Oma polkuni kulki epäonnistuneen kokkikoulukokeilun jälkeen ammattiopistoon liiketaloutta lukemaan. Opintoihin kuuluvan työharjoittelun suoritin taloushallinnon tehtävissä isännöitsijätoimistossa ja valmistumisen jälkeen sain sieltä ensin kesätöitä ja sitten vakituisen työpaikan. Jossain vaiheessa alkoi kuitenkin tuntua, että haluan pönkittää yleissivistystäni ja aloin käydä töiden ohessa iltalukiota. Siellä innostuin kielistä niin paljon, että uusi ura kieltenopettajana alkoi houkutella. Hain ja pääsin Jyväskylän yliopistoon opiskelemaan englannin opettajaksi. Irtisanouduin töistä yli seitsemän vuoden jälkeen ja muutin Jyväskylään, mistä en tuntenut entuudestaan ketään enkä mitään.

Jyväskylässä opinnot imaisivatkin heti täysillä mukaansa ja nautin kaikesta uudesta. Osallistuin myös englannin opiskelijoiden oman yhdistyksen eli ainejärjestön toimintaan ja toimin toisena vuonna tutorina uusille fukseille. Löysin myös vapaaehtoistyön paikallisesta monikulttuurikeskuksesta.

Alun innostuksen jälkeen huomasin kuitenkin, etteivät opettajaopinnot olleetkaan minua varten. Sitä paitsi yliopistossa oli niin paljon mielenkiintoisia sivuaineita, että olisin halunnut kokeilla niitä kaikkia! Vapaaehtoistyön kautta olin innostunut maahanmuuttajatyöstä ja yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta. Löysinkin yhteiskuntatieteistä uuden sivuaineen.

Jonkin aikaa englantia ja ruotsia maisteltuani totesin vielä, että pidän sittenkin enemmän ruotsin kielestä. Seuraavaksi väänsinkin jo tiedekunnalle pääaineen vaihtohakemusta. Samalla kyselin jos vielä saisin ottaa henkilöstöjohtamisen sivuaineeksi kauppakorkeakoulusta…

Tällä kaikella haluan kertoa, että ei ole vaarallista, eikä edes epätavallista, vaikket vielä olisikaan varma mitä haluat. Eri asioita pitää kokeilla. Näistä ”harha-askeleista” saa kokemusta, joka voi myöhemmin osoittautua arvokkaaksi. Suunnitelmien muuttaminen ei ole huonouden eikä heikkouden merkki. Erilaiset kokemukset tuovat sitä monipuolista osaamista, jota työnantajat toivovat.

Mikä sinusta sitten tulee isona? Nykypäivän työelämässä työnkuvat vaihtuvat niin nopeasti, ettei kannata takertua yhteen titteliin, vaan miettiä laajempia kokonaisuuksia. Mikä on se aihe, jonka kanssa haluat olla tekemisissä? Löydätkö harrastus- tai yhdistystoiminnasta itsellesi kutsumuksen? Minua esimerkiksi kiinnostaa maahanmuuttajatyön lisäksi pohjoismainen yhteistyö sekä työelämän kehittäminen ja työhyvinvointi – ammattinimikkeellä ei ole niinkään väliä.

Älä pelkää, jos tuleva ammatti ei ole heti tiedossa – se selkenee kyllä opintojen aikana. Ole aktiivinen ja harrasta. Sitä paitsi yliopistossa on kattavat opinto- ja urapalvelut sinua auttamassa. Pääasia on, että aloitat jostain!

Jennamaria Lehtola

Aava & BangMikä sinusta tulee isona?