Ohjaajana lasten kielileirillä – ruotsia askarrellen ja kokkaillen

Kevättalvella 2015 suunnittelin tekeväni opintoja tulevana kesänä. Sähköpostiin tuli mainos lasten kielileiristä, jolle etsittiin opiskelijoita suunnittelijoiksi ja toteuttajiksi. Kielileiri on yliopisto-opiskelijoiden ja henkilökunnan yhdessä suunnittelema ja toteuttama leiri, jolla 8–12-vuotiaat lapset pääsevät touhuilemaan vieraan kielen parissa. Tarkoituksena on saada lapset innostumaan ja kiinnostumaan vieraasta kielestä, jotta he kenties tulevaisuudessa tahtoisivat opiskella enemmän vieraita kieliä. Leirillä tarkoitus ei ole opettaa kieltä eikä toisaalta myöskään oppia sitä. Pääasia on, että lapset saavat mukavia kieleen liittyviä kokemuksia. Ajattelin, että tästähän voisi tulla ihan mukava kokemus tulevalle kieltenopelle, ja saihan sen hyväksiluettua opintoihinkin. Siispä lähdin porukkaan mukaan.

Pitkin kevättä pidettiin yhteisiä tapaamisia, joissa meidät opiskelijat tutustutettiin kielileirin ideaan, aiempiin leireihin ja tietenkin toisiimme. Tapaamisissa leikittiin ja suunniteltiin jo alustavasti, mitä kaikkea leirillä voitaisiin kielellä tehdä. Mukana oli sekä kielten pääaineopiskelijoita että luokanopettajaopiskelijoita. Opiskelijat jaettiin pääaineiden tai toisaalta kiinnostuksen mukaan ohjaajaryhmiin. Olen itse ruotsin pääaineopiskelija, ja ruotsin kielen toista ryhmää lähti lisäkseni vetämään luokanopettajaopiskelija sekä suomen kielen opiskelija. Oli virkistävää ja opettavaista päästä työskentelemän muiden kuin oman pääaineen opiskelijoiden kanssa. Mielestäni tasapainotimme hyvin toinen toistamme, ja saimme yhdessä luotua meidän näköisiä, monipuolisia leiripäiviä. Kokoonnuimme kevään aikana ja suunnittelimme viikon kulun. Esitimme myös toiveet tarvitsemistamme materiaaleista ja tiloista.

Viikko koostui kohdallamme viidestä eri teemapäivästä. Jokaiselle päivälle meillä oli pari eri aihetta, johon halusimme lapset tutustuttaa – vaikkapa eläimet ja värit. Ryhmämme kohdalla viikko sisälsi esimerkiksi askartelua, pihapelejä, näytelmiä, piirtämistä ja kokkailua. Ruotsin ryhmiä oli leirillä kaksi, ja teimme melko paljon yhteistyötä toistemme kanssa. Ruotsinkielinen taitelija kävi vetämässä taidetyöpajan molemmille ryhmille vuorollaan, ja lisäksi molemmat ryhmän saivat nauttia ruotsinkielisistä satutuokioista, kun ruotsin professori ja yliopistonopettaja lukivat lapsille ruotsiksi satuja. Lisäksi toteutimme toisen ruotsin ryhmän kanssa pohjoismaihin liittyvän joukkuesuunnistuksen, jossa tutustuttiin eri pohjoismaihin jokaisella rastilla sekä olympialaiset, joissa lapset pääsivät kokeilemaan erilaisia ruotsin kieleen liittyviä lajeja.

Oli hauskaa nähdä pitkin viikkoa innokkaita lapsia ja opiskelijoita ympäri kampusaluetta, jossa oli meneillään vaikka minkälaista toimintaa. Leiriviikko huipentui yhteiseen loppujuhlaan, jossa jokainen kieliryhmä esiintyi. Mielestäni oli lähes liikuttavaa nähdä, millaista luovuutta, heittäytymistä ja riemua lasten tekemistä erikielisistä esityksistä paistoi.

Kielileiri tarjosi arvokasta kokemusta, jota en kyllä ihan äkkiä muualta saisi: sain olla työskentelemässä kielen ja lasten parissa muualla kuin kouluympäristössä. Koen, että sain kielileiriltä ideoita tänä lukuvuonna suorittamiini opetusharjoitteluihin. Kokemus tarjosi paljon oppeja myös leirikokonaisuuden suunnittelusta, organisoinnista, vastuun jakamisesta ja sen kantamisesta. Lisäksi tuli haastettua oma ajattelu kielen oppimisesta: missä kaikessa vieras kieli voisikaan olla läsnä ja mihin kaikkeen toimintaan se taipuu. Mielestäni oli myös antoisaa tutustua muihin opiskelijoihin tiedekuntien ja oppiainerajojen yli.

Kun ensi kesän kielileirille alettiin kysellä opiskelijoita ohjaajiksi, ajattelin, että antaa nyt muiden kokeilla, ja minä teen muita kesäopintoja. Kielileiriviikko ja sitä edeltävä suunnitteluaika olivat kuitenkin opettavaisuutensa ja mahtavuutensa lisäksi myös intensiivisiä ja aikaa vieviä. Pian aloin kuitenkin pohtia, millaiset kokemukset ovat minulle tulevana kieltenopettajana arvokkaita: mikä voisi olla tärkeämpää, kuin pistää oma luovuutensa ja osaamisensa testiin, haastaa omat käsityksensä kieltenopiskelusta, ja lähteä luomaan ikimuistoista ja innostavaa viikkoa lapsille leirillä, joka on ainoa laatuaan koko Suomessa. Siispä ilmoittauduin viime hetkellä mukaan myös tulevan kesän kielileirille, koska tahdon haastaa itseni ja olla mukana luomassa entistä parempaa kielileiriviikkoa. Eihän tätä vaan voinut jättää kokematta!

Helka Äyräväinen, ruotsin kielen pääaineopiskelija

Terhi PaakkinenOhjaajana lasten kielileirillä – ruotsia askarrellen ja kokkaillen