FAQ

Usein kysytyt kysymykset

Opiskelijavalinta

Valintakokeet vaihtelevat kielittäin, mutta useimmiten niissä testataan sekä kielitaitoasi että kykyäsi ymmärtää kielitieteeseen liittyvää tekstiä ja soveltaa tekstistä saatua tietoa vastauksissasi. Vastausten muoto vaihtelee oppiaineen ja tehtävän mukaan aukkotehtävien yksittäisistä sanoista muutaman sadan sanan mittaisiin kirjoitelmiin.

Jos haet opettajankoulutukseen, valintakokeisiisi kuuluu myös suomenkielinen soveltuvuushaastattelu.

  • Äidinkielen ja kirjallisuuden aineenopettajaksi hakevilla soveltuvuuskokeeseen kuuluu yksilöhaastattelu.
  • Kielten aineenopettajaksi hakevilla soveltuvuuskokeeseen kuuluu sekä yksilöhaastattelu että pienryhmäkeskustelu.

Kokeeseen luettava materiaali päivitetään keväällä 2017.

Valintakoetilaisuus on yhteinen kaikille kielille (englanti, ranska, ruotsi, saksa, suomi, venäjä ja viittomakieli). Tilaisuus kestää kahdeksan (8) tuntia. Kokeet on laadittu niin, että yhteen kokeeseen vastaamiseen menee 2 – 3 tuntia. Päivän aikana ehtii siten tehdä ainakin kahden eri kielen valintakokeen. Muistathan ottaa eväät mukaan kokeeseen!

Opettajankoulutukseen hakevien soveltuvuushaastattelut ovat erikseen omana päivänään.

  • maanantai 15.5.: kielten aineenopettajaksi tähtäävien haastattelut hakijoille, joiden sukunimi alkaa A-L
  • keskiviikko 17.5.: kielten aineenopettajaksi tähtäävien haastattelut hakijoille, joiden sukunimi alkaa M-Ö sekä äidinkielen ja kirjallisuuden aineenopettajaksi hakevien haastattelut

Tarkka aikataulu ilmoitetaan koepäivän aamuna.

Ilman muuta. Alta löydät esimerkit eri kielten kirjallisista kokeista.

Soveltuvuushaastattelun vanhoja kysymyksiä ei julkaista.

Lue ennakkoaineistot huolella, sillä niitä ei saa ottaa mukaan koetilaisuuteen. Älä opettele tekstejä ulkoa, vaan ole valmis soveltamaan lukemaasi. Tekstit käsittelevät usein jotain kielitieteen piiriin kuuluvaa aihetta. Pidä myös kielitaitosi iskussa koetta edeltävänä aikana vaikka lehtijuttuja lukemalla tai videoita katsomalla.

Jos haet myös opettajankoulutukseen, seuraa erityisesti koulutukseen liittyviä uutisia ja keskustele aiheista tuttujesi kanssa. Ajankohtaisia virikkeitä opettajuuden nykykysymyksistä löydät myös esimerkiksi Opettaja-lehdestä, jonka näköispainokseen voi tutustua myös netissä.

Aineistot päivitetään keväällä 2017 ja ne löytyvät 6.3.2017 tiedekunnan verkkosivuilta:

www.jyu.fi/hytk/fi/hakijalle/materiaalit/

Suurin osa valituista opiskelijoista otetaan sisään taustapisteiden ja valintakokeen yhteispisteiden perusteella. Taustapisteet lasketaan äidinkielen ja kolmen muun ylioppilaskokeessa kirjoitetun aineen arvosanoista. Jos hakija on suorittanut ylioppilaskokeen useammassa kuin neljässä aineessa, valitaan taustapisteisiin laskettavat aineet aina hakijalle edullisimmalla tavalla. Äidinkielestä, pitkän oppimäärän mukaisista kokeista ja reaaleista saa enemmän pisteistä kuin lyhyen oppimäärän mukaisista kokeista. Haettavan kielen ylioppilaskokeen arvosanalla ei ole erityistä painoarvoa.

Taustapisteet muodostavat noin 20-30 prosenttia kokonaispisteistä. Tarkat tiedot taustapisteiden laskemisesta löydät Opintopolusta kunkin hakukohteen kohdalta.

Kyllä. Kaikkiin oppiaineisiin on olemassa kiintiö opiskelijoista, jotka valitaan vain valintakokeen perusteella, eivätkä ylioppilastutkinnon arvosanat vaikuta tällöin valintaan. Yleensä noin viidennes opiskelijoista otetaan sisään vain valintakokeen pisteiden perusteella.

Kyllä. Eri kielten valintakokeet järjestetään samana päivänä niin, että hakijan on mahdollista osallistua useamman kielen kokeeseen.

Keväällä 2017 kielten laitoksen valintakokeet järjestetään seuraavasti:

  • maanantai 15.5.: kielten aineenopettajaksi tähtäävien haastattelut hakijoille, joiden sukunimi alkaa A-L
  • tiistai 16.5.: kaikkien kielten kirjalliset kokeet (englanti, ranska, ruotsi, saksa, suomi, venäjä, viittomakieli)
  • keskiviikko 17.5.: kielten aineenopettajaksi tähtäävien haastattelut hakijoille, joiden sukunimi alkaa M-Ö sekä äidinkielen ja kirjallisuuden opettajaksi hakevien haastattelut

Opiskelu

Opiskelija valitsee itse kurssit lukujärjestykseensä pakollisista ja valinnaisista opinnoista. Kurssien suoritustavat vaihtelevat suuresti. On esimerkiksi luentoja, pienryhmäopetusta, itseopiskelua, verkkokursseja ja projektikursseja. Kieli- ja viestintätieteiden laitoksella on runsaasti kursseja, jotka tasapainottelevat luennoinnin, keskustelun ja pienten tehtävien välillä. Keskusteluihin on helppo osallistua ja kielitaitoaan kehittää vaivattomasti, sillä opiskelijoita ei usein kurssilla ole muutamaa kymmentä enempää. Kursseihin sisältyy lähes aina kurssitapaamisten ulkopuolisia tehtäviä. Erilaisten tehtävien ja oheislukemistojen avulla kerrataan aikaisemmin käsiteltyjä asioita tai perehdytään tuleviin. Kurssisuoritukseen sisältyy monesti myös joitain seuraavista: yksi tai useampi kirjoitettu tehtävä (esim. analyysi), luentopäiväkirja tai loppukoe.

Opintosuunta on kieliaine, johon syvennyt opinnoissasi. Aiemmin opintosuunnasta käytettiin nimeä pääaine. Haettaessa valitaan tutkinto-ohjelma, jonka sisällä voi olla useita opintosuuntia (= eri kieliä). Voit siis hakea esimerkiksi kielten aineenopettajan tutkinto-ohjelmaan ja valita opintosuunnaksesi ruotsin kielen osallistumalla sen valintakokeeseen.

Tutkintoon kuuluu opintosuunnan opintojen lisäksi muita opintokokonaisuuksia, joilla laajennat osaamistasi valitsemallasi alalla. Jyväskylän yliopistossa on tarjolla yli sata oppiainetta, joista valita. Lisätietoja yliopiston sivuaineportaalista.

Pystyt itse vaikuttamaan paljon siihen, miltä lukujärjestyksesi näyttää ja siten myös päiviesi pituuteen. Opetus sijoittuu lukujärjestyksessä kahdeksasta kuuteen välille, 90 minuutin kokonaisuuksina. Valinnoistasi riippuen opetusta saattaa olla joinain päivinä kahdeksasta neljään vähäisillä tauoilla, kun taas jotkut päivät voivat olla kokonaan vailla opetusta. Muista kuitenkin ottaa huomioon kotona tehtävän työn määrä.

Suuri osa yliopistossa tehtävästä työstä tehdään opetuksen ulkopuolella. Kurssien laajuus ilmoitetaan opintopisteinä. Yksi opintopiste vastaa noin 27 tunnin työpanosta. Esimerkiksi jos kolmen opintopisteen kurssiin kuuluu 12 kahden tunnin luentokertaa, kertyy luennoista noin yhtä opintopistettä vastaava työpanos. Luentojen ulkopuolelle jää siis noin kahta opintopistettä, eli noin 54 tunnin työtä vastaava työmäärä.

Käytännössä useilla kursseilla annetaan muutaman sivun tekstejä kotona luettavaksi ja pieniä tehtäviä ratkaistavaksi. Näiden avulla kerrataan ja valmistaudutaan seuraavaan opetuskertaan. Lisäksi kursseihin usein kuuluu lopputehtävä tai tentti.

Kyllä voi. Jyväskylän yliopistosta voi useiden vaihto-ohjelmien kautta lähteä vaihtoon lähes mihin päin maailmaa vain. Ulkomailla suoritettava vaihto- tai harjoittelujakso kuuluu useissa kielissä osaksi tutkintoa.

Kieli- ja viestintätieteiden laitoksen oppiaineilla on omia vaihtopaikkoja Euroopassa ERASMUS-ohjelman kautta. Kaikki Jyväskylän yliopistossa opiskelevat voivat hakea vaihtopaikkoja myös seuraavien ohjelmien kautta:

  • ISEP (Euroopan ulkopuoliset kohteet),
  • NORDLYS (pohjoismaat) ja
  • FIRST (Venäjä)

Opiskelijoiden vaihtokertomuksia voit käydä lukemassa yliopiston kansainvälisten palveluiden sivuilta.

Kieli- ja viestintätieteiden laitoksen opinnot on suunnattu heille, joilla on jo vähintään lukion oppimäärää vastaavat taidot jostain kielestä ja jotka ovat kiinnostuneita perehtymään tarkemmin kieleen, sen käyttöön sekä kielen taustalla olevaan kulttuuriin.

Yliopiston kielikeskus sen sijaan tarjoaa kaikille yliopisto-opiskelijoille sekä henkilökunnalle viestintä- ja kieliopetusta opiskelun ja työelämän tarpeisiin. Kielikeskuksessa voit aloittaa kieliopinnot aivan alkeista.

Jyväskylän yliopisto jakautuu kolmelle kampukselle Seminaarinmäelle, Mattilanniemeen ja Ylistönrinteelle, jotka ovat lähellä toisiaan. Seminaarinmäki sijaitsee aivan keskustan tuntumassa, Kauppakadun päässä, ja Matkakeskukseltakin sinne kävelee noin parissakymmenessä minuutissa. Mattilanniemi ja Ylistönrinne puolestaan sijaitsevat Jyväsjärven rannalla. Näihin kävelee Matkakeskukselta noin 20 minuutissa.

Aava & BangFAQ